28. huhtikuuta 2021

IT-palvelutalojen vertailu - TietoEvry

Päädyin lisäämään maaliskuussa salkkuuni Pohjoismaista IT-taloa, TietoEvrya. Kiinnostuin firmasta Evry-fuusion jälkeen ja koska teknologia-ala ja digitalisaatio on lähellä omaa sydäntä kiinnosti katsoa laajemmin verrokkeja myös globaalisti. Ohessa muistiinpanoja TietoEvryn osalta.


TietoEvry - Pohjoismainen IT-palvelutalo

Nykyinen TietoEvry on fuusion jälkeen selkeästi pohjoismainen IT-talo. Tieto osti 2019 norjalaisen Evryn ja nousi toteutuneen fuusion jälkeen selkesti isomman kokoluokan toimijaksi vahvistaen näin asemaansa yhtenä johtavana toimittajana Pohjoismaissa. TietoEvryn kolme suurinta markkinaa - Ruotsi, Norja ja Suomi - muodostavat 87% koko konsernin liikevaihdosta. Näistä Suomi on pienin markkina. Yritys on profiloitunut Pohjoismaisten yritysten ja julkisen sektorin palveluntuottajaksi. Referenssiasiakkaissa vilahtelee tuttuja logoja kuten Kesko ja Nordea, Deutsche Bank, SEB, Telenor sekä useat julkisen sektorin toimijat kuten HUS, Norjan verottaja Skatteetaten ja Storstockholms Lokaltrafik Ruotsista.  

Liiketoiminta jakaantuu kuuteen eri sermenttiin: Digital Consulting, Cloud & Infra, Industry Software, Financial Services Solutions, Product Development Services sekä Others, joka koostuu kansainvälisistä toiminnoista. Näistä kaksi ensin mainittua segenttiä tuovat yli puolet (59%) liikevaihdosta. Liikevaihdon jakaantuu toimintojen välillä alla kuvatun mukaisesti.


Digital consulting käsittää konsultointi- ja ylläpitopalvelut asiakkaille. Segementti muodosti neljänneksen liikevaihdosta vuonna 2020. Cloud & infra taas käsitää sekä perinteiset konesalipalvelut että pilvipohjaiset palvelut, mukaanlukien asiakkaiden liiketoiminnan modernisoinnin pilveen siirtämällä (cloud transformation). Ko. toiminnot toivat vuonna 2020 34% liikevaihdosta joka mielestäni kuvaa hyvin sitä että Tieto on (ollut aikanaan) hyvin vahva infratoimittaja. 

Industry Software tarjoaa räätälöityjä toimialaratkaisuja ja SaaS-palveluita julkiselle sektorille (Case management, Healthcare, Welfare, Education) sekä teollisuudelle (Oil & gas, Manufacturing, Utilities) sekä pitää sisällään mielenkiitoisen kuuloisen "Data platform services":n. Financial Services Solutions taas palvelee rahoitussektoria omalla softalla sekä toimialakohtaisilla palveluilla. Product Development Services taas tekee sovelluskehitystä Telecom, Automotive, Consumer Electronics -sektoreiden tarpeisiin.  Other/International Operations segmentin kansainväliset toiminnot pitävät sisällään Intiasta ja Ukrainasta tuotettuja palveluita Pohjoismaisen markkinan ulkopuolelle.

TietoEvry numeroina

Painiskelin pisimpään lukujen tulkinnan kanssa. Oma osaamiseni painottuu enemmän liiketoiminnan ja markkinan arviointiin, ei niinkään lukujen tulkintaan. Niinpä alun suossa tarpomisen jälkeen rajasin tarkasteltavat avainluvut huomattavasti suppeampaan ja otin mukaan muutamia, ei-niin-perinteisiä lukuja, kuten henkilöstön määrän ja henkilöstöstä.

Vuoden 2020 lukujen vertailu ei myöskään ole suoraviivaista, koska luvuissa vaikuttaa vahvasti vuoden 2019 lopussa tapahtunut fuusio. Eri lähteissä käsitellään 2019 lukuja eri tavalla, esim käyttämällä laskennallisesti yhdistettyjä lukuja vuodelta 2019. Avainluvut alla etupäässä marketscreener.com:sta tai Tiedon 2020 vuosikertomuksesta.

Tunnusluku20202019Lisätietoa
Liikevaihto (Meur)2 786 1 734Kasvu yhdistymisestä myötä +60,7%, orgaaninen kasvu -2,2%
Liikevoitto
EBIT (Meur)
355 196Oikaistu vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä
Käyttökate (EBIT%)12,7% 11,3%
ROE15,4% 7,3%
EPS (eur)0,80 1,02Oikaistu osakekohtainen tulos vuodelta 2020 2,16 eur (1,76 eur)
Tilikaudelta maksettu
osinko
1,32 0,635** Yhtiökokouksen valtuutus 1,27 euroa, josta maksettiin 2020 yht. 0,635 eur kahdessa erässä
Velkaantumisaste
(Net debt/EBITA)
2,5 2,7Luvut TietoEvry investor presentation April 2021
P/E35,0
P/B2,0
Kurssi27,84 Päätöskurssi 27.4.2021
Henkilöstö23 632 24 322Henkilöstön määrä tilikauden 2018 lopussa oli 15 190 FTE

Siinä missä liikevaihdosta suuri osa tulee Digital Consultingin ja Cloud and Infra -yksiköiden toimesta on Industry Software kannattavuutensa puolesta omaa luokkaansa (EBIT-% 18,3%). Fuusion myötä kannattavuus on parantunut jo edellisellä tilikaudella ja loppuja hyötyjä tavoitellaan vuosien 2021-2022 aikana. Tämä toivottavasti nostaa kannattavuutta jo vuoden 2021 aikana. Cloud and Infra -segmentti on suurin yksittäinen liikevaihtoa tuova yksikkö, joten siellä olevat haasteet ovat painaneet koko konsernin kannattavuutta harmillisesti alas. TietoEvry on myös ohjeistanut haasteiden jatkuvan ainakin ensimmäisen kvartaalin ajan, joten valoa tunnelin päässä näkynee aikaisintaan H2:lla.


Liikevaihto jakaantuu maiden välillä Vaikka TietoEvryn pääkonttori sijaitsee Suomessa on vajaan 24000 työntekijän vahvuudesta suurin osa nykyisin muualla - Suomessa 13%, kun taas Norjassa ja Ruotsissa Evry-fuusion jäljiltä on kummassakin 19% henkilöstöstä. Halvemman kustannustason maissa (ns. nearshore, offshore) löytyy työntekiöitä niin Intiasta (18%), Tsekeistä (10%) kuin Ukrainastakin (8%).

Nopealla laskutoimituksella tämä tarkottaisi että henkilöstön kulurakenteen osalta merkittävä määrä, eli puolet (51%) ovat kalliimman kustannustason maissa nostaen laskutuksen keskituntihintaa. Henkilöstöstä karkeasti 25% sijaitsee nearshoressa ja noin 20% offshoressa. Tämä ei huomioi sitä, että suuri osa laskuttamattomasta työvoimasta (johto, myynti ja tukitoiminnot yms) sijaitsee Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Kallis laskutushinta ei myöskään ole välttämättä negatiivinen asia - Tiedolla on muihin kansainvälisiin ja pieniinkin verrokkeihin nähden herkullinen tilanne siinä että he kykenevät myymään lokaaleja kokeneita konsultteja asiakasrajapintaan ja hyödyntämään halvemman kustannustason muskeleita esimerkiksi omien tuotteiden ja ylläpitopalveluiden kustannustehokkaassa tuottamisessa. Tällä asetelmalla tuotettaisiin sekä liikevaihtoa että parempaa marginaalia. 

Markkina ja kilpailutilanne 

Mielestäni IT-sektorin kasvun ajurit kulminiotuvat seuraaviin teemoihin: kehitys- ja ylläpitopalveluiden ulkoistukset, pilvipalveluiden kehitys ja ylläpito sekä erilaiset  digitalisaatiohankkeet. Ulkoistushankkeet ovat niitä toteutaville asiakasyrityksille pitkälti kustannussäästövetoisia, kun taas pilvipalveluihin siirtymisellä haetaan esimerkiksi liiketoiminnan ketteryyttä tai parempia työkaluja esimerkiksi datan käyttöön ja analytiikkaan. Digitalisaatiohankkeet ovat tässä kohtaa yleinen nimitys isoille hankkeille, jotka saattavat muokata koko liiketoiminnan luonnetta. Näitä kutsutaan trendikkäästi myös digitaaliseksi transformaatioksi. Seuraavassa pohdintaa näistä TietoEvryn osalta.  

Kehitys- ja ylläpitopalvelut: Yritysten IT-hankinnoissa on nähtävissä yhä vahvemmin trendi keskittää kehitystä oman organisaation sisälle ja ulkoistaa ylläpitoa bulkkina tai siirtyä ostamaan ratkaisu palveluna (SaaS/IaaS). Q1/2021 markkina (Managed Services + As a Service -market) oli jo toista kvartaalia peräjälkeen ennätyksessä (Lähde ISG market study Q1/2021). IT-palvelujen ulkoistus on ehdottomasti TietoEvryn ydinliiketoimintaa, tosin globaalit ulkoistusjätit esim. Intista aiheuttavat varmasti kustannuspainetta ja tiukempaa kilpailua kosvavassä määrin myös Pohjoismaissa. TietoEvry on kuitenkin suuressa osassa ulkoistuksia mukana jo vahvan paikallisen osaamisensa ja asiakassuhteiden myötä. On tärkeää että TietoEvry pystyy positioimaan itsenä siten että se erottuu kilpailijoistaan positiivisesti, ja uskon paikallisen osaamisen ja halvemman kustannustason käytön siellä missä se on järkevää olevan avain menestykseen. Kehityspalveluiden puolella paikallinen osaaminen ja asiakkaiden liiketoiminnan tunteminen,  sekä laadukkaasti ajallaan toimitetut projektit ovat varmasti se millä TietoEvry pystyisi erottautumaan.  

Pilvipalvelut: Infraliiketoiminta on ollut vahva osa aiemman Tiedon liiketoimintaa. Yksi ratkaiseva tekijä TietoEvryn menestyksessä tulee varmasti olemaan se kuinka hyvin yritys onnistuu muuttamaan kutistuvat konesalipalvelut moderneiksi pilvi-/SaaS-palveluiksi. Pelkän pilvikapasiteetin tarjoamisen kannattavuus on heikkoa, erottautuminen on vaikeaa ja palvelut kilpailtuja, joten kylkeen pitäisi pystyä myymään asiakkaiden liiketoiminnan pilvitransformaatioita sekä muuta konsultointia ja ylläpitoa. Toistaiseksi TietoEvry on kipuillut tämän kanssa ja infra & cloud -yksikön kannattavuus on ollut heikompaa kuin muiden toimintojen. TietoEvry ennustaa haasteiden jatkuvan vielä 2021 Q1:n ajan, joten Q2 on näytön paikka sen suhteen onko laivan suunta saatu käännettyä. 

Uskon, että nykyinen TietoEvry kuuluu varmasti niihin, joille olemassa olevan asiakaskunnan pilvitransformaatio tuo liikevaihtoa, mutta en näe tällä hetkellä TietoEvryn profiloituneen voittajiin globaalilla tasolla. Isot pelurit pystyvät tuotamaan palveluita kustannustehokkaammin, kun taas lokaaleilla markkinoilla on pienempiä ja ketterämpiä toimijoita erityisesti uuskehitykseen. Kuitenkin Pohjoismaisella akselilla TietoEvrylle riittää jonkinlainen kakku pilviliiketoiminnasta olemassa olevien asiakkuuksien ja ohjelmistoliiketoiminnan puolelta muuttamalla toimialaratkaisuja pilvipohjaisiksi. Merkityksellistä tulee olemaan kannattavuuden korjaaminen paremmalle tasolle. 

Digitalisaatiohankkeet: TietoEvryn tulee kyetä kilpailemaan ja voittamaan merkittäviä kehityshankkeita olemassa olevien mutta erityisesti myös uusille asiakkaille. Näen TietoEvryn vahvuutena erityisesti ne toimialat, jossa TietoEvryllä on vahva tuoteportfolio ja sitä kautta merkittävää toimialaosaamista, kuten esimerkiksi julkinen sektori, terveydenhuolto ja finanssisektori. Nämä toimialat pärjäsivät vahvasti viime vuonna ja vuosikertomuksesta poimittuna erityisesti Financial Services Solutions oli hyvässä vedossa. 

Edellä mainittujen sektorien digitalisaatio on ollut vahvasti käynnissä tai viimeistään koronan myötä nämä ovat päätyneet investoimaan kasvavassa määrin digitaalisiin palveluihin, kuten esimerkiksi lääkäreiden etävastaanotot ja pankkien digitaaliset neuvottelutpalvelut. Myös julkinen sektori on panostanut kiitettävästi uusiin digitaalisiin palveluihin niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi viime vuonna useampi merkittävä asiakas (Norjan Easyuse, Pohjoismainen Nordea sekä Hollannin suurin luottokorttien tarjoaja International Card Services) valitsivat TietoEvryn toimittaman korttiratkaisun. Tällaiset diilit ovat usein monivuotisia ja tuovat liikevaihtoa usealle vuodelle. Myös useampi julkisen sektorin toimija erityisesti Ruotsissa ja Norjassa on valinnut TietoEvryn toimittamaan digitaalisia palveluitaan (Storstockholms Lokaltrafik digitaalisten palveluiden kehitys, Ruotsin Statens Service Center uusien HR- ja palkkapalveluiden kehitys sekä Suomen Oikeusrekisterikeskuksen uudet digitaaliset palvelut kansalaisille). 

Tiedon asiakkaisiin kuuluu myös useaita vähittäiskaupan toimijoita, kuten Kesko ja DNA. Koronan myötä koko toimiala oli pakotettu ottamaan valtavan digiloikan esimerkiksi verkkokaupan ja toimitusketjun hallinnan osalta, mutta valitettavasti en näe tätä toimialaa TietoEvryn vahvimpana alueena. Asiakkaat rakentavat uusia verkkokaupparatkaisuita ja asiakaskokemaan pääsääntöisesti itse ja näen tässä rajoitteeksi myös TietoEvryn pääasiallisen markkinan. Isoja toimijoita ja siten suuria projekteja on suhteessa vähän ja ne ovat kilpailtuja. Uskon myös että vähittäiskaupan toimijat hakevat kokemusta suurista kansainvälisistä toteutuksista. 

Tulevaisuuden näkymät

Merkittävä osuus, 80 miljoonaa euroa, fuusion hyödyistä on saavutettu vuoden 2020 aikana. Toimenpiteet jatkuvat ja jäljelläolevat hyödyt (15-25 Meur) saavutetaan kuluvan ja seuraavan vuoden aikana. TietoEvry kertoo tavoittelevansa vuodelle 2023 5% liikevaihdon kasvua. Kasvu on maltillista, mutta selkeäsi parempaa kuin tällä hetkellä kuluvalle ja seuraavalle vuodelle odotetaan. TietoEvryn oma ennuste vuodelle 2021 on -1% - +2% liikevaihdon kasvu. Myös kannattavuuden osalta tavoitellaan parannusta, koko konsernin EBITA-% tavoite 2023 on 15%.

Tieto rahoitti Evry-fuusion lainajärjestelyin. Konsernin velkaantumisaste oli vuoden 2020 lopussa 54%, korkokulujen ollessa 22,3 miljoonaa euroa (2019 8 Meur). Suurin osa velkaohjelmista erääntyy 2024 ja jälkeen. TietoEvry tavoittelee nettovelkaantumisen pienentämistä vuoden 2022 loppuun mennessä (net debt/EBITDA <2).

Vaikka TietoEvry lupaa vuosittain kasvavaa osinkoa, pitkällä tähtäimellä yritystä omistavan mieltä lämmittää myös julkilausuttu tavoite investoida palveluidensa kilpailukykyisenä pitämiseen. Vuosikertomuksen mukaan merkittäviä investointeja tullaan tekemään pilvi- sekä data & analytiikka -palveluihin ja ohjelmistoihin. Kahden ensimmäisen osalta (pilvipalvelut ja data&analytiikka-ratkaisut) kasvutavoite on kunnianhimoisesti yli 20%. Softapuolella (kortti-/maksuohjelmistot sekä terevydenhuolto ja julkiset palvelut) tavoitellaan yli 10% kasvua.   

Lähde TietoEvry Investor Presentation April 2021

Investointien koosta löytyi mielenkiintoinen tieto vuosikertomuksesta. Vuonna 2020 palveluportfolion kehittämiseen (offering development costs) panostettiin 135 miljoonaa euroa (2019: 80 ja 2018: 80) sen ollen 4.8% (2019: 4.6%, 2018: 5.0%) konsernin liikevaihdosta. 2020 fokus oli yllämainituissa toimialaratkaisuissa ("especially solutions for Health & Care and Financial Services"). 

Vaikka viimeisen parin vuoden investoinneista suuri osa on varmasti mennyt Tiedon ja Evryn palveluportfolioiden yhdistämiseen ja yhtenäisen strategian muodostamiseen uskon että tällä investoinnilla on viritetty myös palveluita modernimmiksi ja vastaamaan asiakkaiden digitalisaatiotarpeisiin. Esimerkiksi terveyspalveluiden digitalisointi on kuuma trendi tällä hetkellä ja TietoEvry tulee varmasti olemaan varteenotettava toimija Pohjoismaisessa markkinassa, jossa tällaisille palveluille on varmasti suuri kysyntä.

Yhteenveto

TietoEvry on mielenkiintoisessa tilanteessa. Fuusion hyötyjen pitäisi alkaa realisoitumaan kuluvan vuoden aikana täysimääräisenä ja IT-sektori vetää hyvin useiden toimialojen panostaessa merkittävästi digitaalisiin palveluihin, ei vähiten koronan myötä. Merkityksellistä tulevan menestyksen osalta tulee olemaan miten TietoEvry kykenee nappaamaan näitä digitalisointidiilejä ja miten cloud-puolen toiminnot saadaan kannattaviksi sekä realisoitua pilviliiketoiminnan skaalaetua uusien asiakkuuksien myötä.

Näen TietoEvryn vahvuuksina oman tuoteportfolion, keskittymisen Pohjoismaiseen markkinaan sekä pitkän läsnäolon lokaalilla markkinalla. Fuusion myötä uskon yrityksen koon, keskittymisen tuttuun markkinaan ja pitkien asiakassuhteiden muodostuvan TietoEvryn kilpailueduiksi pitkässä juoksussa. Heikkouksiin kuuluu tällä hetkellä ehdottomasti kyvykkyys muuttaa vanhaa vahvaa infra-puolen kivijalkaa uudeksi pilvipohjaiseksi kannattavaksi liiketoiminnaksi sekä tietynlainen vanha painolasti, joka vaikuttaa Suomessa negatiivisesti työnantajamielikuvaan. 

Omat IPR:t ja tuoteliiketoiminta (Industry Software sekä Financial Services) on merkittävä asia, joka tekee TietoEvrystä mielenkiintoisen sijoituskohteen moniin kilpailijoihin verrattuna. Kyseisten segmenttien sopimussyklit ovat yleensä useiden vuosien mittaisia, jolloin myynnin suhteellinen kustannus on pieni ja kannattavuus parempaa. Tämän liiketoiminnan monistaminen ja muiden palveluiden myynti siihen kylkeen on ehdottomasti yksi toivottava kehityksen suunta. Evry-fuusion myötä vanhalla Tiedolla on myös herkullinen mahdollisuus luoda nahkansa Suomessa: innovatiivisten palveluiden tuottaminen vaatii osaavaa henkilöstöä ja sen houkuttelemiseksi työnantajamielikuvan uudistaminen lienee paikallaan. Brändin parantaminen ruokkisi myös positiivisella tavalla voittaa uutta liiketoimintaa

Riskipuolella vastaavasti pitää muistaa että tuoteportfolion pitäminen modernina ja kilpailukykyisenä vaatii investointeja. Esimerkiksi omien tuotteiden modernisointi pilvipohjaisiksi ja palvelumallien viritys SaaS-ympäristöön vaatii investointeja. Mikäli näitä ei tehdä on riskinä näiden tuotteiden happaneminen käsiin ja sitä kautta asiakaskato, joka taas osaltaan heikentää kannattavuutta. 

Kilpailutilanne on ehdottomasti IT-segmentissä kova ja näen TietoEvryn koostaan huolimatta ja johtuen kilpailevan kahteen suuntaan - suuret glabaalit kustannustehokkaat toimijat syövät kakkua toisesta päästä kun taas pienet ja ketterät paikalliset toimijat ovat vahvoja kilpailijoita asiantuntijakonsultoinnissa organisaatioiden siirtyessä ketterään kehittämiseen. Itse näen että TietoEvryn keskittyminen Pohjoismaiseen markkinaan ja henkilöstön vahva presenssi tässä markkinassa ovat vahvuus kunhan sitä hyödynnetään oikein. 

Omat perustelut sijoittamiselle kulminoituivat erityisesti seuraaviin kohtiin:

  • vahva tuoteportfolio erityisesti julkiselle sektorille, terveydenhuollon palveluille sekä rahoitussektorille; em. sektorien digitalisaatio on ollut vahvasti käynnissä ja/tai koronan myötä ne investoivat kasvavassa määrin digitaalisiin palveluihin
  • keskittyminen Pohjoismaiseen markkinaan, vahva paikallinen läsnäolo sekä Pohjoismaisen markkinan ymmärrys ja pitkät asiakassuhteet
  • maltilliset arvostuskertoimet mikäli fuusion hyödyt saadaan realisoitumaan ja myynti jatkuu vahvana

Tältä pohjalta näen TietoEvryn fuusion jälkeen vahvempana kuin osiensa summa. Arvostuskertoimet ovat vakaalla pohjalla fuusion synergioiden toteutuessa ja liiketoiminnan kehittyessä odotusten mukaan. Seuraan kuitenkin tarkasti tilanteen kehittymistä erityisesti cloud-toimintojen sekä toimialapuolen osalta. 2021 jälkimmäinen vuosipuolisto tulee olemaan näytön paikka.



Omistan kirjoitushetkellä TietoEvryn osakkeita. 

En ole sijoitusammattilainen, eikä tätä tekstiä tule tulkita sijoitussuosituksena tai -kehoituksena. Teksti perustuu vapaasti verkosta löydettävään tietoon sekä omiin näkemyksiini ja mielipiteisiini tämän pohjalta. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä jopa pääoman menettämisestä kokonaan. Lukija on itse vastuussa näistä riskeistä. 

Merkittävä osuus kirjoituksen tiedosta on peräisin TietoEvryn vuosikertomuksesta (TietoEvry Annual Report 2020) sekä huhtikuun sijoittajamateriaalista (TietoEvry Investor presentation April 2021).

9. huhtikuuta 2021

Salkku Q1/2021

Vuoden 2021 ensimmäinen vuosineljännes on takana ja sain vihdoin kasaan tarkemman katsauksen omistuksiin ja tapahtumiin alkuvuoden osalta. Vuosi 2021 on ainakin tuntunut pomppuisemmalta kuin edellinen ja nousut ovat olleet joiltakin osin jo turhankin jyrkkiä esimerkiksi vaihtoehtoisien energiamuotojen ja asuntojen osalta. 

Olenkin tehnyt muutaman liikeen, joilla varaudun mahdollisesti tulevaan ja mahdollisesti pienempiin tuottoihin. Toisaalta taas olen laittanut alkuvuoden aikana suhteellisen ison summan rahaa suoriin osakkeisiin, mutta tämä on tehty pitkällä tähtäimellä. Sen lisäksi olen kasvattanut käteisen määrää ja tehnyt ylimääräisiä lyhennyksiä henkilökohtaisiin asuntolainoihin. Näiden myötä velkaantumisasteeni putosi taas alle 50%:n. Suurin osa varallisuudesta on edelleen asunnoissa ja jatkossa tavoitteena on kasvattaa muita omaisuusluokkia.



Osakkeet:
Suorien osakesijoitusten arvo ensimmäisen kvartaalin lopussa oli yhteensä 37.574,19 euroa. Avasin maaliskuun alussa osakesäästötilin jonne ostin muutamaa hyvää osingonmaksajaa. Osakkeet jakaantuvat nykyisin kolmeen eri salkkuun: Pääsalkku sekä tämän lisäksi Nordnetin osakesäästötili ja toinen arvo-osuustili Nordeassa jonne keskitän ulkomaiset osakkeet. Kunkin arvo ja arvonnousu Q1 lopuksi oli seuraava:
  • Nordnet pääsalkku 29.468,95 (+7,25%)
  • Nordnet osakesäästötili 5.007,88 (+1,95%)
  • Nordea 3.097,36 eur (+13,22%)
Neljänneksen aikana tein seuraavat toimeksiannot:
  • Merkinnät: Kreate, Orthex
  • Myynnit: Kreate
  • Ostot: Capman, Citycon, Fortum, Nordea, TietoEVRY, Aker ASA 

Rahastot:
Ei muutoksia omistuksissa. 
  • eQ:n Pohjoismaat pienyhtiöt 6.118,45 euroa 
  • Seligsonin rahastot yhteensä 766,76 euroa 

Osingot:
Osinkoja ensimmäisen neljänneksen aikana kertyi yhteensä 73,69 euroa, 63,82 eur netto.

Korkotalletukset ja puskuri:
Markkinoiden levottomuuden myötä lisäsin hieman käteistä korkotalletuksiin. Tarkoitus oli myös laittaa hieman lisää rahaa puskuriin äitiysloman pienempiä tuloja varten, mutta raha on vielä toistaiseksi käyttötilillä odottamassa päätyykö se loppujen lopuksi puskuriin, korkotalletuksiin vai johonkin muualle.
  • Svea Korkotalletus 16.000 euroa (+2.613,48 eur)
  • Puskuri 25.000 euroa

Vuokra-asunnot:
Kaikki neljä kohdetta olivat vuokrattuna, liiketilassa vuokra alennettuna tammi- ja helmikuun koronasta johtuen. Yhdestä kohteesta ilmoitettiin kahdesta ylimäärisestä vastikkeesta, joista toinen on maksettu maaliskuussa, toinen ajoittuu Q2:lle. Helmikuussa maksettu vuoden ensimmäiset ennakkoverot.
  • Bruttovuokratulo 8647,00 euroa (vuokra)
  • Nettovuokratulo 3539,12 euroa (vuokra - vastike - korot ja muut kulut - laskennalliset verot) 
  • Kassavirta 595,36 eur (nettovuokratulo - lainanlyhennykset) 
Tein ensimmäisen neljänneksen aikana tarjouksen neljästä eri asunnosta ja kaikkien osalta jäin nuolemaan näppejäni. Tarjotut hinnat ovat paikoin sellaisia etten näe mitään mahdollisuutta saada asunnon vuokrauksen yhtälöä kannattavaksi. Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat tuntuvat turhan kuumilta tällä hetkellä. 

Lainat:
Lainat lyhenivät yhteensä 9070,76 euron edestä alkuvuonna ja sen myötä velkaantumisaste laski 49.2%:iin maaliskuun pääteeksi. Velat muodostuvat viidestä eri lainasta: Lainoista kaksi on sijoituslainoja sijoitusasuntoihin, kaksi henkilökohtaista lainaa asuntoon ja yksi muu laina auton rahoitusta varten. 

Uutta sijoitusasuntoa varten on neuvoteltu lainalupaus, joka on voimassa toukokuuhun saakka. Toistaiseksi sille ei kuitenkaan ole löytynyt sopivaa käyttökohdetta ja kuten aiemmin kirjoitin olen hieman varpaillani uuden lainan ottamisen osalta. 

Vuoden ensimmäisen kvartaalin päätteeksi netto-omaisuuteni laskennallinen arvo oli 531 920,23 euroa. Muutos edelliseen kvartaaliin 25 367,02 euroa tarkoittaisi samalla tahdilla yli 100 000 euron varallisuuden karttumista vuodessa! Tavoitteeni tälle vuodelle on "vain" 80 000 euroa, huomioiden että olen suuren osan vuodesta pois työelämästä. Alla vielä tilanne maaliskuun lopussa numeroina:

VARAT VELAT
Asunto380 000,00   Sijoituslaina137 900,00
Sijoitusasunto (kaksio)195 000,00   Sijoituslaina 2176 052,27
Sijoitusasunto (yksiö)178 000,00   Asuntolaina 1119 565,00
Sijoitusasunto (yksiö)139 000,00   Asuntolaina 276 598,00
Asoy osake (liiketila)70 000,00   Kulutuslaina (auto)5 900,00
Osakkeet37 574,19  
Rahastot (eQ)6 118,45  
Rahastot (Seligson)792,22  
Puskuri25 000,00  
Svea-talletukset16 000,00  
Käteinen380,64  
YHTEENSÄ1 047 935,50 € YHTEENSÄ516 015,27 €

3. huhtikuuta 2021

Maaliskuun tapahtumat - Ortex listautuminen ja extra pääomaa salkkuun

Kuvat Unsplash, Orthex, Unsplash, Unsplash

Kuukausi vaihtui jälleen, joten on aika katsoa taaksepäin mitä maaliskuussa tapahtui. Maaliskuusta jäi päälimmäisenä mieleen normaalia suurempi kauppojen määrä omassa osakesalkussa. Muutoin kuukausi aloitettiin laskuvireessä, varsinkin uusiutuvan energian kohteet laskettelivat alkuvuoden huipuista. Pelko korkojen noususta ja inflaatiopeikko nostivat päätään. Tämän johdosta markkinoilla nähtiin sektorirotaatiota turvallisempiin kohteisiin ja omassa salkussa erityisesti Nordea, Tokmanni ja Olvi nousivat selkeästi indeksiä paremmin. Sijoitusteni arvo nousi maaliskuussa yhteensä 1451,55 euroa, pääsalkkuni voitti niukasti indeksin.

Päätin myös pitkän empimisen jälkeen avata itselleni osakesäästötilin jonne ostin muutamaa ostolistalla ollutta osaketta tuottamaan tasaista osinkoa (Capman, Fortum sekä TietoEVRY). Tämä johti siihen, että lisäsin maaliskuun aikana poikkeuksellisen paljon uutta pääomaa sijoitussalkkuun, yhteensä 5699 euroa normaalin parin tonnin sijaan.

Osakesäästötilin avaaamisen myötä kahta sijoituksistani, Capmania ja Fortumia löytyy sekä OST:lta että arvo-osuustilillt. Pohdin onko näitä mielekästä hankkia alkuunkaan OST:lle, mutta Nordnetin alemmat toimeksiantokulut sekä osinkojen verottomuus kallistivat vaa'an osakkeiden OST:lle hankkimisen puolelle. Katson vielä myynkö osakkeet pois arvo-osuustililtä vai pidänkö ne arvo-osuustilillä sopivaan myyntihetkeen saakka..

OST-hankintojen lisäksi myin helmikuussa listautumisesta ostetut Kreaten osakkeet pienellä voitolla ja osallistuin Orthexin antiin, joka kiinnosti itseäni enemmän kuin edellä mainittua Kreate. Merkitsin 300 osaketta, mutta harmikseni sain annista vain 62 osaketta. Niinpä ostin kaupankäynnin alettua varovaisesti 100 osaketta lisää. Jälkikäteen katsottuna olisi pitänyt luottaa omaan näkemykseen vahvemmin, Orthex on nimittäin ollut mukavassa nousussa pörssitaipaleensa alkumetreillä. Ostin myös Nordean arvo-osuustilille uutena Norjalaisen AKER:in osakkeita, joita on tarkoitus ostaa kerran kvartaalissa palvelumaksujen välttämiseksi. 

Osakkeiden lisäksi lisäsin 2613,48 euroa korkotalletuksiin. Tarkoituksena on varautua loppuvuoden pienempiin tuloihin, näistä voi tarpeen vaatiessa nostaa rahaa elämiseen tai yllättäviin kuluihin. 

Vuokratuloa tuli maaliskuussa yhteensä 1788,57 euroa nettona, josta on vähennetty myös yhden kohteen ylimääräisenä peritty yhtiövastike 102 euroa. Summa on edellistä kuuta isompi, sillä parillisina kuina maksan ennakkoverot, jotka eivät siis maaliskuussa rasittaneet tulovirtaa. Summa tulee toki vielä elämään hieman lopullisen verotuksen valmistuttua, mutta tämä antaa hyvin kuvan siitä paljonko tuloa jää käteen kulujen ja verojen jälkeen. Kassavirta vuokraustoiminnasta on edelleen reilusti positiivinen myös lainanlyhennysten jälkeen, lyhensin nimittäin maaliskuussa sijoituslainoja 1117,53 eurolla, eli maaliskuulta jäi näin 671,04 euroa nettotuloa. Muut henkilökohtaiset lainat lyhenivät yhteensä 1787 eurolla. 

Maaliskuu 2021
Varat
Lisätty pääoma sijoituksiin5699,59 euroa
Lisätty pääoma talletuksiin2613,48 euroa
Osingot, netto63,82 euroa
Sijoitusten arvonnousu1451,55 euroa
Muutos 9828,44 euroa
Velat
Asuntolaina-1337,00 euroa
Sijoituslainat-1117,53 euroa
Muu luotto-450,00 euroa
Muutos - 2904,53 euroa
Nettovarallisuus muutos12 732,97 euroa
Velkaantumisaste49,2%

Reilumman pääoman lisäämisen myötä nettovarallisuuteni kasvoi maaliskuun aikana ennätyslukemalla, nousten yhteensä 12 732,97 eurolla ja velkaantumisaste putosi alle 50%:in ollen 49,2%.

Päättyneen kvartaalin osalta käyn vielä erillisessä julkaisussa läpi mistä varallisuuteni koostuu. Kaikki kvartaaliraportit, uusimmasta vanhinmpaan löydät täältä ja aiemmat kuukausiraportit taas täältä.

Lukusuositus

Salkku Q2/2021

Heinäkuu on jo ehtoon puolella ja poikkeuksellisen lämpimät kelit ovat pitäneet huolen siitä että läppärin vetovoima on ollut minimaalinen. ...

Luetuimmat tekstit