Vuosi sitten kasvava mahani konkretisoi lähestyvää äitiyslomaa. Samaan aikaan stressasin erityisesti rahojen riittämisestä tulevan elämänmuutoksen myötä. Lähtökohtaisesti olin ollut hyvätuloinen sinkkutaloudessa asuja, mutta edessä oli yhteenmuutto ja työelämästä pois jääminen.
Valmistauduin kertomaan tulevasta äitiyslomasta töissä ja kummastelin kun kukaan ei ollut huomannut hiljalleen hiipinyttä keskivartalolihavuutta. Tein useampia laskelmia Kelan laskureilla ja ihmettelin miten provisiopalkkaisen tulot lasketaan. Nyt kun töihin paluu häämöttää nurkan takana ajattelin katsoa taaksepäin miten tuloni muuttuivat äitiysloman myötä ja laskea, paljonko sitä rahaa oikein loppujen lopuksi oli käytettävissä.
Oli pelottava ajatus tajuta, että tulot putoaisivat käytännössä alle puoleen.
Äitiyspäiväraha
Itse äitiyspäivärahan suhteen lopputulema oli, että Kela tulkitsi tilanteen omaksi edukseen. Käytännössä provisio-osaa palkastani ei huomioitu tukia laskettaessa. Tällä oli suuri vaikutus päivärahan laskemiseen ja raskaushuuruissa tämä aiheutti niin kiukkua kuin kyyneleitä. Oli pelottava ajatus tajuta, että tulot putoaisivat käytännössä alle puoleen.
Aiemmin nettopalkkani oli noin 4000 euroa käteen plus kuukausitasolla 500, jopa 1000 euroa provisioita. Lopullisen päätöksen myötä tulotasoksi muuttui 2200 euroa kuussa. Ennen kuin joku ehtii todeta että "jos tuolla ei tule toimeen niin jossain on vikaa ja kyllähän tuolla pitää tulla toimeen kun muutkin", niin todettakoon, että a. raskautumisen ajankohtaa ei oltu suunniteltu tähän väliin ja b. omat kiinteät kuluni ovat suuremmat kuin myönnetty tuki. Oman asuntoni lainanlyhennys ja vastike on 2000 euroa kuussa. Päälle tulee autolainan lyhennys 350 euroa kuussa. Puhumattakaan vakuutuksista. Ruuasta. Harrastuksista. Budjettini oli siis lyhyesti sanottuna mitoitettu sen mukaan, että töissä pysytään.
Aiemmin nettopalkkani oli noin 4000 euroa käteen plus kuukausitasolla 500, jopa 1000 euroa provisioita. Lopullisen päätöksen myötä tulotasoksi muuttui 2200 euroa kuussa. Ennen kuin joku ehtii todeta että "jos tuolla ei tule toimeen niin jossain on vikaa ja kyllähän tuolla pitää tulla toimeen kun muutkin", niin todettakoon, että a. raskautumisen ajankohtaa ei oltu suunniteltu tähän väliin ja b. omat kiinteät kuluni ovat suuremmat kuin myönnetty tuki. Oman asuntoni lainanlyhennys ja vastike on 2000 euroa kuussa. Päälle tulee autolainan lyhennys 350 euroa kuussa. Puhumattakaan vakuutuksista. Ruuasta. Harrastuksista. Budjettini oli siis lyhyesti sanottuna mitoitettu sen mukaan, että töissä pysytään.
Eipä siitä muuta kuin miettimään miten asiat hoidetaan, mistä löytyy jousto talouteen. Sijoituksiin en lähtökohtaisesti halunnut koskea kuin pakon edessä. Niinpä jouston piti löytyä menoista tai vaihtoehtoisesti tulojen piti kasvaa.
Sijoituksiin en lähtökohtaisesti halunnut koskea kuin pakon edessä.
Pääomatulot
Jälkikäteen voin todeta, että onneksi olin tehnyt jonkin verran sijoituksia. Sijoitusasunnon osalta tilanne oli se, että asunnon vuokra riitti vastikkeisiin ja sijoituslainan lyhentämiseen. Nettokassavirtaa ei juurikaan näiden lisäksi jäänyt, mutta heti alkuun päätin etten maksa ennakkoveroa vuokrista. Toistaiseksi olen siis surutta käyttänyt verot elämiseen, sillä kun kuluvan vuoden verot tulevat maksuun, olen takaisin palkkatyössä. Jos mitään mätkyjä yleensäkään tulee, sillä huhtikuussa maksoin kertasuorituksena asunnon osuuden taloyhtiön IV-remonttilainasta pois, joka vähennyksenä taitaa pitkälti syödä tämän vuoden vuokratulot.
Huhtikuussa hankin myös toisen sijoitusasunnon - veivauksen lopputulemana nettokassavirtani kasvoi 110 euroon kuussa. Myös kakkosasunnon verojen osalta olen lykännyt maksun ensi vuodelle. Ilman mitään vähennyksiä (pl. vastike) molempien asuntojen laskennallinen verojen määrä on noin 318 euroa kuussa.
Vuokratulojen lisäksi olen kevään aikana saanut nettona reilut 600 euroa osinkoja. Tämä tarkoittaa noin ylimääräistä satasta kuussa.
Muut tulot
Näiden lisäksi olen saanut muuta tuloa, joista suurimpana viime vuoden provisioita saatu raha, joka meni kokonaan sijoitusasunnon IV-remontin maksuun. Lisäksi sain kesäkuussa kesälomarahoja 2000 euroa. Näiden lisäksi olen saanut satunnaista lisärahaa muun muassa kirpparimyynneillä vaihdellen nollasta eurosta pariin sataan.
En koe tinkineeni kovinkaan paljoa normaaleista kulutustavoistani.
Loppumatematiikka
Jälkikäteen tarkasteltuna pystyin säilyttämään töistä pois jäämisestä huolimatta itselleni mukavan elintason. Tämä ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman viime vuodelta maksettuja provisioita ja kesälomarahoja.
Kuukausittain käytössäni oleva raha koostuu tällä hetkellä vanhempainvapaan tuesta (2200 euroa), osingoista (ka 100 euroa/kk), sijoitusasuntojen vuokratuloista (tällä hetkellä 110 euroa kuussa), sekä vuokra-asuntojen "verovelasta" (318 euroa kuussa). Tuloa on siis tullut erilaisista lähteistä reilu 2700 euroa kuussa. Provisioita en laske yhtälöön mukaan, sillä ne menivät suoraan IV-rempan lainaosuuden maksuun, enkä myöskään kesälomarahoja, jotka maksettiin tilille kesäkuun lopussa eivätkä siten ehdi juurikaan tähän yhtälöön vaikuttamaan.
En koe tinkineeni kovinkaan paljoa normaaleista kulutustavoistani. Päinvastoin, oli hyvin tervettä pohtia omia kulutustottumuksia ja todeta, että pärjään oikein mukavasti vähemmällä kuin kuvittelin. Elämänlaadun koen sen sijaan parantuneen huimasti, sillä on totta, että vapaa-ajan arvoa ei voi mitata rahassa. Varsinkaan tietyissä elämäntilanteissa.
Kuukausittain käytössäni oleva raha koostuu tällä hetkellä vanhempainvapaan tuesta (2200 euroa), osingoista (ka 100 euroa/kk), sijoitusasuntojen vuokratuloista (tällä hetkellä 110 euroa kuussa), sekä vuokra-asuntojen "verovelasta" (318 euroa kuussa). Tuloa on siis tullut erilaisista lähteistä reilu 2700 euroa kuussa. Provisioita en laske yhtälöön mukaan, sillä ne menivät suoraan IV-rempan lainaosuuden maksuun, enkä myöskään kesälomarahoja, jotka maksettiin tilille kesäkuun lopussa eivätkä siten ehdi juurikaan tähän yhtälöön vaikuttamaan.
En koe tinkineeni kovinkaan paljoa normaaleista kulutustavoistani. Päinvastoin, oli hyvin tervettä pohtia omia kulutustottumuksia ja todeta, että pärjään oikein mukavasti vähemmällä kuin kuvittelin. Elämänlaadun koen sen sijaan parantuneen huimasti, sillä on totta, että vapaa-ajan arvoa ei voi mitata rahassa. Varsinkaan tietyissä elämäntilanteissa.
